Löytöeläin on irrallaan tavattu lemmikkieläin, joka voi olla karannut omistajaltaan tai jonka omistaja on jättänyt heitteille. Löytöeläin voi olla myös lemmikkieläimen irrallaan syntynyt jälkeläinen.

Suomessa kunnilla on velvollisuus huolehtia löytöeläimistä. Mikäli kunnalla itsellään ei ole tiloja ja resursseja hoitaa alueensa löytöeläimiä, ne voivat ostaa talteenottopaikan palvelut alan yrittäjiltä. Eläintä pitää säilyttää 15 vuorokautta. Tänä aikana omistajalla on mahdollisuus lunastaa omistamansa eläimen takaisin kuluja vastaan. Mikäli omistajaa ei löydy, eläin voidaan luovuttaa uudelle omistajalle tai lopettaa. Omistajan löytäminen helpottuu, mikäli eläimellä on tunnistusmerkintä. Tunnistusmerkintä on joko tatuointi tai mikrosiru. Tatuointi löytyy useimmiten korvasta, mutta myös nivusista tai huulen sisäpinnalta. Tunnistus- eli mikrosiru ei näy ulospäin. Siru voidaan tarkistaa vain lukulaitteella. Lukulaitteita on muun muassa eläinlääkäreillä, Kennelliiton kouluttamilla tunnistusmerkitsijöillä ja viranomaisilla. Kennelliitto ylläpitää omistajarekisteriä tunnistusmerkityistä koirista. Tiedot luovutetaan viranomaisille faksilla.

**********************************************************

Koiran pitämisestä:

  • Koira on pidettävä kaupungissa järjestyssäännön mukaan kytkettynä, lukuun ottamatta koirapuistoja.
  • Muutoin koira on pidettävä metsästyslain § 51:n mukaan kytkettynä tai niin, että se on välittömästi kytkettävissä (tietyin poikkeuksin) 1.3.-19.8. välisenä aikana.
  • Eläinsuojeluasetus (§ 21) määrää, että koiraa saa pitää jatkuvasti kytkettynä vain asuinrakennuksen välittömässä läheisyydessä. Kytkinketjun on oltava kiinnitettynä juoksulankaan siten, että koira pääsee liikkumaan langan suunnassa vähintään 2 metriä. Kaulapanta ei saa olla metallinen eikä kuristava. Alle vuoden ikäistä koiraa saa pitää vain tilapäisesti ulkona kytkettynä. Ulkona kytketylle koiralle on oltava mahdollisuus päästä koppiin, jossa sillä on suoja säätä vastaan.

Kissan oikeudet:

  • Kissaa saa pitää vapaana ja kotikissalla on lainsuoja koko Suomessa. Metsästyslain mukaan jo vuodesta 1993 lähtien kotikissalla on ollut ja on edelleen lainsuoja koko maassa. Kotikissaa ei siis saa tappaa tai lopetuttaa kukaan muu kuin sen omistaja. Ainoastaan villiintyneen kissan saa lopettaa maanomistaja tai metsästysoikeuden-haltija. Vapaana kulkevat, kotoaan eksyneet tai heitteillejätetyt kissat eivät ole villiintyneitä. Villiintynyt kissa tunnistetaan sen käyttäytymisen ja elinpiirin perusteella; se hankkii muun muassa kaiken ravintonsa itse.
  • Lokakuusta 2003 lähtien voimassa olleen järjestyslain mukaan kissaa ei tarvitse pitää kytkettynä eli kissa saa siis liikkua vapaana koko maassa. Kissanomistajan tai haltijan on kuitenkin huolehdittava, että kissa ei mene lasten leikkipaikoille, yleisille uimarannoille, urheilukentille, torille toriaikana eikä kytkemättömänä kuntopolulle.
  • Rauhattomilla kaupunkialueilla yksinään ulkoilevaa kissa uhkaavat kuitenkin monet vaarat. Sellaisella seudulla vastuuntuntoinen kissanomistaja ulkoiluttaakin kissaansa valvotusti joko aidatulla pihalla tai valjaissa.

**********************************************************  

JÄRJESTYSLAKI  4 luku

Eläimet

14 §
Koirakuri

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:

1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;

2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua; (19.12.2003/1195)

3) pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.

Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei koske virantoimituksessa käytettävää valtion omistamaa koiraa, vartiointitehtävässä olevaa vartijan koiraa, palvelutehtävässä olevaa koulutettua pelastuskoiraa, liikuntavammaisen avustajakoiraa eikä näkövammaisen opaskoiraa.

Mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, ei koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta. Koiran tulee kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.

Mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, koskee myös kissaa. Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, koskee myös hevosta sekä soveltuvin osin muuta koti- tai lemmikkieläintä.

************************************************************

Metsästyslaki 28.6.1993/615

8 LUKU

Koiran pitäminen

Koiran kiinnipitovelvollisuus

Maaliskuun 1 päivästä elokuun 19 päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä.

Edellä 1 momentissa sanottu ei kuitenkaan koske:

1) alueen omistajan tai haltijan luvalla pihamaalla tai puutarhassa taikka koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella olevaa koiraa;

2) viittä kuukautta nuorempaa koiraa;

3) paimentamis-, opas- tai vartiointitehtävässä taikka muussa sen laatuisessa palvelutehtävässä olevaa koiraa;

4) poliisin, tullilaitoksen, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen tehtävässä olevaa koiraa; eikä

5) koiraa, jota koulutetaan 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuun tehtävään.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta saadaan poiketa, kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen. Kiellosta saadaan poiketa myös, kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana häiritsemättä.

Koiran pitäminen toisen alueella

Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa pitää irti toisen alueella.

Maanomistajalla tai metsästysoikeuden haltijalla on oikeus poistaa alueelta 1 momentin vastaisesti siellä oleva koira tai ottaa se talteen. Jos koiran avulla metsästettäessä ajo tai haukku poikkeaa vieraalle alueelle, alueen omistajan tai metsästysoikeuden haltijan on kuitenkin annettava ajon tai haukun jatkua häiriintymättä puolen tunnin ajan. Jollei koiran omistaja tämän ajan kuluessa hae koiraa pois, alueen omistajalla tai metsästysoikeuden haltijalla on oikeus keskeyttää ajo tai haukku sekä poistaa alueelta koira tai ottaa se talteen.

Edellä 1 momentissa sanottu ei koske 51 §:n 2 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja tapauksia.

Koiran talteenottoon liittyvät toimenpiteet

Jos koira on 53 tai 54 §:n nojalla otettu talteen, talteenotosta on viipymättä ilmoitettava koiran omistajalle, jos tämä on tiedossa, tai poliisille.

Koiran omistajan, joka haluaa saada talteen otetun koiransa takaisin, on lunastettava se kymmenen päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus koiran talteenotosta hänelle tehtiin. Jollei koiraa lunasteta sanotun määräajan kuluessa tai 15 päivän kuluessa siitä, kun talteenottaja ilmoitti talteenotosta poliisille, talteenottaja saa koiran omistukseensa. Entisellä omistajalla on kuitenkin oikeus lunastaa koira talteenottajalta takaisin niin kauan kuin koira on tämän hallussa maksamalla 3 momentissa tarkoitettu lunastusmaksu ja korvaus.

Kun koiran on ottanut talteen muu kuin valtion viranomainen, koiran omistajan on suoritettava talteenottajalle riistanhoitomaksun suuruinen lunastusmaksu sekä korvaus koiran hoitamisesta. Jos koiran on ottanut talteen valtion viranomainen, koiran omistajan on suoritettava korvaus hoitamisesta valtiolle. Hoitamisesta suoritettavan korvauksen määrästä säädetään asetuksella.

************************************************************

Metsästysasetus  12.7.1993/666

Korvaus koiran haltuunotosta

Metsästyslain 55 §:n 3 momentissa tarkoitettu korvaus koiran hoitamisesta määrätään siten, että se kattaa haltuunotetun koiran hoidosta aiheutuneet kustannukset täysimääräisesti. Tällaisina kustannuksina otetaan huomioon hoitamiseen käytetty työ, hoitamista varten hankitut tarvikkeet ja asianmukainen osuus hoitoon käytettyjen tilojen kustannuksista hoitoajalta.

***************************************************************

 Lähde »FINLEX ® - Valtion säädöstietopankki»